Varsinais-Suomi matkalla kiertotalouteen

Varsinais-Suomelle laadittiin talvella 2016-2017 kiertotalouden tiekartta, jossa linjattiin maakunnan nykytilaa ja seuraavia askelia kiertotalouden tiellä. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Tiekartta itsessään ei alueen toimintaa kehitä vaan se toimii tukityökaluna ja toimenpideohjelmana.

Kiertotalouden tiekartta on jaettu tarkastelultaan kolmeen eri teemaan, joista yksi on tekniset kierrot. Teknisten kiertojen teema on jaoteltu uusiutuvaan energian, rakentamiseen sekä teollisiin symbiooseihin. Keskiössä on materiaalien ja tuotteiden kestävä käyttö, teolliset symbioosit, materiaalikehitys ja tuotesuunnittelu kaikilla toimialoilla.

Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Tulevaisuuden menestyvät alueet ovat niitä, jotka hyödyntävät kiertotaloutta ja ratkaisuja, jotka tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla.

Topinpuistolla on merkittävä rooli maakunnan kiertotaloustyössä teknisten kiertojen ja teollisten symbioosien vahvistajana ja merkittävien materiaalivirtojen käsittelijänä. Topinpuisto saattaa yhteen yrityksiä eri uusiomateriaalien hyödyntämisen, jatkojalostamisen arvon nostamisen merkeissä. Puistossa toimivat yritykset vastaanottavat ja käsittelevät yhteensä yli 60 teollisuuden, yritysten ja asukkaiden materiaalivirtaa. Alueelle vakiintuneet liikenneyhteydet sekä muu toimiva infra tukevat alueen kehittymistä entisestään – kiertotaloudessa on osattava ottaa kaikki irti jo olemassa olevista edellytyksistä ja lähtötilanteista. Vakiintunut sijainti tekee alueesta myös houkuttelevan investoinneille.

Topinpuiston kehittämisen emona toimii Lounais-Suomen Jätehuolto. Jätehuoltoyhtiö on kiertotaloutta kehittävässä aktiivisuudessaan omaa luokkaansa. On ehdottomasti myös Topinpuiston etu, että emo-organisaatio toimii veturina myös esimerkiksi valtakunnallista poistotekstiilien keräystä, lajittelua ja jalostamista edistävässä Telaketju-verkostossa. Lisäksi Lounais-Suomen Jätehuollon omistajuus Kiertomaa Oy:ssä on tärkeä synergiaetu myös Topinpuiston alueelle. Kiertomaa myy infrarakentamiseen soveltuvaa sertifioitua kiviainesta Turun seudulla. Jatkossa yritys välittää ja varastoi ylijäämämaamassoja uudelleenkäyttöä varten.

Kiertotalous ei kuitenkaan katso maakuntarajoja. Valtakunnallinen sekä kansainvälinen yhteistyö on kehityksen edellytys jokaiselle Suomessa toimivalle ekoteollisuuspuistolle, kiertotalouskeskukselle tai teollisten symbioosien keskittymälle. Valtakunnallinen yhteistyö keskittymien välillä on ilahduttavan aktiivista erilaisen hankeyhteistyön kautta. Viime vuonna alkanut CircHubs (6Aika:Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset) -hanke linkittää Suomen kiertotalouskeskukset toisiinsa ja toimijat selvittävät yhdessä esimerkiksi eri alueiden erikoistumismahdollisuuksia. Hankeaktiivisuus ja -yhteistyö pitää keskittymät kiinni kehityksessä säilyttää alueet ketterinä toimintaympäristöinä muun muassa erilaisille kokeiluille.

Yhteistyö muiden alueiden kanssa takaa sen, että alueita kehitetään toisiaan tukien. Tiettyjen materiaalivirtojen käsittely ja jatkojalostus on tulevaisuudessa varmasti syytä keskittää valtakunnallisten virtojen ollessa monen materiaalin kohdalla niin pieniä. Kustannustehokkuutta on pohdittava valtakunnallisella ja jopa pohjoismaalaisella tasolla puhuttaessa esimerkiksi mahdollisesta poistotekstiilien jalostuslaitoksesta. Harkittu erikoistuminen ja resurssien järkevä kohdentaminen on loppupeleissä alueiden yhteinen etu ja tämä toteuttaa myös Varsinais-Suomen kiertotaloustiekartan visiota.

Maakunnallisen kiertotaloustyön näkökulmasta onkin mielenkiintoista seurata, minkälaiseksi Topinpuiston toiminta kehittyy ja edelleen vakiintuu. Erikoistutaanko Topinpuistossa vahvasti johonkin tietyntyyppiseen toimintaan ja materiaalin käsittelyyn, ja jos niin mihin? Eväät näihin ratkaisuihin saadaan varmasti yhtälailla maakunnan olemassa olevista vahvuuksista, kansainvälisestä kehityksestä kuin myös mainitusta valtakunnallisesta yhteistyöstä ja säädös- ja tahtotilaympäristön muutoksesta, niin EU:n kuin Suomen tasolla.

Paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia nivoutuu uudenlaisiin symbiooseihin, kuten Varkauteen syntyneeseen paperitehtaan ja kalankasvattamon symbioosiin. Mutta miten esimerkiksi ruoantuotantoa ja ravinteiden kiertoa saataisiin yhdistettyä teollisuuspuistojen toimintaan yhä useammin? Topinpuiston osalta Gasumin biokaasulaitos sekä Kuntecin multa-asema avaavat pelikenttää myös tähän suuntaan.

Teollisuuspuistoja laajemmin tarkasteltuna onkin kutkuttavaa seurata, kuinka alueiden perinteisiin materiaalivirtoihin keskittyneitä toimialoja haastetaan ja yhdistetään uusiin ratkaisuihin ja eri aloja linkittäviin symbiooseihin.

Tiekartta on laadittu Varsinais-Suomen liitossa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian johdolla.

Anni Lahtela
Kiertotalouden projektiasiantuntija
Valonia

Tutustu:

Tiekartta kiertotalouteen

www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia