28.10.2016 | Miia Jylhä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
”Jotta Suomesta tavoitteiden mukaisesti tulisi kiertotalouden kansainvälinen kärkimaa, tarvitaan systeemistä muutosta ja konkreettisia tekoja” painotti Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi avatessaan puheenvuorossaan kansallisen toimintaohjelman tavoitteita ja askelmerkkejä matkalla sopeutujasta edelläkävijäksi.
Kiertotalouden, kierrätyksen ja jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuja pohdittiin Jätelaitosyhdistyksen (JLY) järjestämillä Kiertotalouspäivillä Tampereella 30.11. – 1.12. lähes 150 asiantuntijan voimin. Yhteistyön ja käytännön kokeilujen tärkeys nousi esiin useassa Kiertotalouspäivien esityksessä.
Konkreettisista kokeiluista saatiin kuulla lukuisia esimerkkejä. Kehityspäällikkö Annika Aalto-Partanen kertoi Kymenlaakson Jätehuolto oy:n tekemästä monipuolisesta yhteistyöstä ja kiertotalouden hankkeista muun muassa sosiaalisten työllistäjien ja luovien alojen toimijoiden kanssa. Pirkanmaan jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallion näkemyksen mukaan kuntien jäteyhtiöt ovatkin monen materiaalivirran osalta kiertotaloudessa arvoketjun ohjaajia ja tutkimustoiminnan moottoreita.
Hankekoordinaattori Sini Ilmonen Lounais-Suomen Jätehuollosta kannusti seminaarin osallistujia lähtemään mukaan nyt starttaavaan TELAKETJU-hankkeeseen. Hankkeessa valmistellaan valtakunnallista tekstiilijätteen lajittelu- ja hyödyntämisketjua ja tavoitteena on, että poistotekstiili jalostetaan tuotteiksi Suomessa.
Kuntien järjestämästä yhdyskuntajätehuollosta materiaalivirrat ovat määrällisesti melko tarkasti tiedossa mutta tietoa jätemateriaalien koostumuksesta ja muista jätevirroista kaivataan lisää, jotta materiaalien kierrätystä voidaan lisätä samalla laatua ja arvoa kasvattaen. Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Sirje Stén toivoi tilastointiin vertailtavuuden mahdollistavaa, yhtenäistä ohjeistusta EU:lta. Suomi pyrkii neuvotteluissa voimakkaasti vaikuttamaan siihen, että uudelleenkäyttötoimet saataisiin mukaan laskentaan ja osaksi Euroopan kiertotaloustavoitteita. Kuntien jätelaitosten hän odotti tulevaisuudessa ottavan entistä vahvemman roolin resurssitehokkuuden ja jätteensynnyn ehkäisyn edistäjänä.
Miten tähän on tultu?
Suomen satavuotisjuhlan alla JLY teetti historiikin valottamaan Suomen yhdyskuntajätehuollon monivaiheista kehitystä. Kuopasta kiertotalouteen – Suomen yhdyskuntajätteen historia –teos julkistettiin Kiertotalouspäivien yhteydessä. Kirjan kirjoittaja, Åbo Akademin tutkija Henry Nygård näkee jätehuollon kehityksessä toistuvia syklejä, jolloin samat teemat ja aiheet nousevat esiin. Jätehuollon kehitykseen ajaneet hygienia, terveys ja viihtyisyys ovat edelleen tärkeitä tavoitteita, mutta nyt rinnalla tarkastellaan myös koko tuotannon ja kulutuksen ketjua materiaalivirtojen kautta. Kiertotalouden kokoaiskuvassa yhdyskuntajätehuollon rooli on pieni, mutta kuitenkin tärkeä. Kehitys on ottanut pitkiä harppauksia esimerkiksi viime vuosina, kun koko Suomessa yhdyskuntajätteen käsittelyssä kaatopaikoista on siirrytty jätteen energiahyötykäyttöön. Nyt tavoitteet on asetettu uudelleenkäytön ja kierrätyksen tehostamiseen.
Uutinen
17.5.2022 | Topinpuiston kiertotalousverkosto
Restatop on julkisia tiloja suunnitteleva ja kalustava sekä kalusteita maahantuova turkulainen perheyritys. Yritys on toiminut alalla jo kolme vuosikymmentä, ja...
Uutinen
13.5.2022 | Topinpuiston kiertotalousverkosto
Topinpuisto on valittu esimerkiksi Interreg Europe Policy Learning Platform -tietokantaan, joka kokoaa kansalaisia, alueita ja taloutta hyödyttäviä parhaita käytäntöjä ympäri...
Tapahtuma
19.4.2022 | Topinpuiston kiertotalousverkosto
Kevään 2022 Topinpuisto-päivän teemana on kiertotaloutta edistävät kauppapaikat, tuotteet sekä palvelut. Mikä on second-hand-vaatteiden verkkokaupan menestyksen salaisuus? Miten toimii Vaasassa...