Ylijäämämaiden tehokkaampi hyödyntäminen kannattaa

Suomessa tuotetaan vuodessa noin 90 miljoonaa tonnia jätettä, josta 16 % syntyy rakentamisen yhteydessä. Rakennusteollisuuden tuottamasta jätteestä yli 70 % on hyödyntämiskelpoista ylijäämämaata, joka päätyy pääosin kaatopaikalle tai läjitykseen. Varsinais-Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy vuodessa noin 257 000 tonnia sisältäen maa-ainesjätteen. Turun seudulla vireillä olevat laajat rakennushankkeet tulevat kasvattamaan rakentamisessa syntyvän jätteen määrää tulevaisuudessa.

Ylijäämämaan sijoittaminen kaatopaikalle vie arvokasta maa-alaa ja sen kuljetuksesta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Ylijäämämaat voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin muissa maanrakennuskohteissa, sillä maanrakennuskohteiden vaatiman maa-aineksen ja työmailla syntyvän ylijäämämaan kysyntä ja tarjonta harvoin kohtaavat. Ylijäämämaa-aineksilla ja teollisuuden sivuvirroista kehitetyillä uusiomaa-aineksilla voitaisiin myös korvata nykyistä useammin neitseellisiä kivi- ja maa-aineksia.

Julkishallinto on usean vuoden ajan pyrkinyt edistämään maanrakentamisen materiaalitehokkuutta. Selvityksiä on tehty, mutta myös askelia kohti tekoja on otettu. Esimerkiksi Liikennevirasto kehittää parhaillaan suunnittelu- ja hankintaprosesseja niin, että uusiomateriaalien käyttöä tienrakentamisessa on mahdollista lisätä. Myös lainsäädännöllisiä uudistuksia on tehty. Vuonna 2018 voimaan tulevien MARA- ja MASA -asetusten myötä erilaisten jätteiden hyödyntäminen rakentamisessa helpottuu.

Kiertotaloudessa on markkinapotentiaalia

Kiertotalouteen siirtyminen ei ole vain ympäristöteko – siinä piilee merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. Kiertotaloutta edistävän brittiläisen Ellen MacArthur Foundation -järjestön mukaan kiertotalousmarkkinoiden globaali arvo on yli tuhat miljardia dollaria. Sitran arvion mukaan kiertotalouden arvo Suomessa voisi olla jopa 3 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Materiaalitoimittajat ovat huomanneet kiertotalouden markkinapotentiaalin ja alkaneet kehittää ylijäämämaista ja teollisuuden sivuvirroista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin. Markkinoilla on lisäksi välityspalveluita, jotka auttavat ylijäämämateriaalien kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan aiempaa paremmin.

Turun seudulla Kiertomaa Oy on ottanut päämääräkseen tarjota resurssitehokkaita ratkaisuja maanrakentamiseen. Lounais-Suomen Jätehuollon ja Turun kaupungin omistama yritys muun muassa rakentaa Turun Saramäkeen maa-ainespuistoa, jossa tullaan kierrättämään, jalostamaan ja myymään kivi- ja maa-aineksia. Kiertomaa on mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CIRCWASTE -hankkeessa. Seitsemän vuotta kestävässä hankkeessa edistetään materiaalivirtojen tehokasta käyttöä 20 pilottihankkeen kautta.

Resurssitehokkuus parantaa rakentamisen tuottavuutta ja kilpailukykyä

Huolimatta rakentamisen huomattavasta kansantaloudellisesta merkityksestä, se on resurssien käytön näkökulmasta yksi tehottomimmista toimialoista. Valtavat jätevirrat ovat vain yksi tehottomuuden indikaattori. Rakennusalan tuottavuus on laahannut samalla tasolla 1970 -luvulta lähtien. Kiertotalousratkaisuilla rakentamisen tuottavuutta voidaan kuitenkin parantaa.

Rakennuttajien ja urakoitsijoiden kannattaisikin tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin pian. Toimijat, jotka omaksuvat resurssitehokkuuden periaatteet ennen muita, ovat tulevaisuudessa etulyöntiasemassa. Globaali luonnonvarojen hupeneminen ja nopea kaupungistuminen tulevat nostamaan rakennusmateriaalien hintoja myös Suomessa. Esimerkiksi betonin valmistuksessa käytettävää hiekkaa kaivetaan jo nopeammin kuin se ehtii uudistua. Suomessa kaupunkien läheiset neitseelliset kivivarannot alkavat käydä vähiin, joten kivi- ja maa-ainesta joudutaan kuljettamaan yhä kauempaa, mikä on kallista. Siirtymällä resurssiviisaisiin toimintatapoihin yritysten on mahdollista pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyään.

Titta Vikstedt
Hanke- ja viestintäkoodinaattori
Kiertomaa Oy